Paperin leikkausta ja outoja olioita

Ihana etana
Oct 27, 2015
1 min read

Olen jonkin verran kokeillut paperileikkausta taidemuotona ja kyllä tykännytkin siitä. Onhan se melkoista näpertämistä ja välillä on hukassa palaset, välillä oma kärsivällisyys. Paperin leikkaaminen itsessään pienillä saksilla on terapeuttista ja ihanaa, mutta palojen liittäminen toisiinsa sen sijaan... no, sanotaan nyt näin että emme ole liimapuikon kanssa parhaita kavereita. Kaksipuoleinen teippikin päihittää liimat, mutta siinäkin on omat oikkunsa. Loppujen lopuksi paperinleikkuutaide on hauskaa puuhaa, jos vain malttia riittää.

Alla on kuvia joistakin paperileikkaustekniikalla valmistamistani korteista ja yhdestä isommastakin työstä. Jos joku joskus kaipailee jonkinlaista ohjetta tähän tekniikkaan, voin sellaista joskus tulevaisuudessa väsätä. Tekniikastahan on olemassa suomeksikin käännetty kirja nimeltä Leikkaa tästä! Taidokkaat paperileikkaukset korteista koristeisiin, sen on kirjoittanut Emily Hogarth ja kustantanut Atena kustannus oy. Hogarthin omat teokset ovat taidokkaita, kauniita ja leikkuujälki siistiä (kadehdin). Hän käyttää kirjassa lähinnä askarteluveistä (tai kirurginveistä). Itse olen tykästynyt enemmän saksilla leikkaamiseen, sillä sitä on helpompi hallita. Suosittelenkin kokeilemaan sekä askarteluveistä sekä saksia, jotka ovat ainoastaan paperin leikkaamiseen pyhitettyjä, jotta löytää mieleisensä työkalun.

Seuraavaksi siis niitä kuvia. Ensimmäisenä viimeisin työni eli Metsälaiskiainen. Siihen olen käyttänyt enimmäkseen akryylimusteilla maalattuja papereita (itse maalattuja siis). Taustapaperin kanssa pähkäilin pitkään, kun mikään väri ei tuntunut sopivalta. Päädyin tuollaiseen beigeen ja hieman rosoiseen paperiin.

Seuraava kortti on Talvikettu. Kettukin tarvitsee lämmintä ylleen, joten sillä on hieno villapusero. Sisuksiaan se sulattelee kanakeitolla (jossa lilluu tietenkin kanankoipi - kuinka ollakaan). Näillä eväillä selviää kettu talven yli...